Qaammammi matumani Suliffeqarfik: Innovation South Greenland

Innovation South Greenland 2019-imi Kommune Kujallermit pilersinneqarpoq ersarissumik anguniagaqarfiullluni: nunap immikkoortuani tamani inuussutissarsiornerup inerisarnissaa. Aallartinneraniit suliffeqarfik assut ineriartorsimavoq, massakkullu Nunalerinermut Siunnersorteqarfik, Visit South Greenland kiisalu nunarsuarmioqatinut kingornutassiaqarfik UNESCO Kujataa aamma ingerlataralugit.  Suliffeqarfik kommunip, inuussutissarsiortut ingerlatsisullu allat akornanni qitiusumik ataqatigiisitsisutut inissisimavoq, inuussutissarsiorfiit taperserneqarnissamik ineriartornissamilllu pisariaqartitsisut tapersersinnaallugit.

Suliffeqarfik ukioq kaajallallugu 12-nik sulisoqarpoq, aasaaneranilu piffikkaartumik sulisoqarlunilu suliffimmik misiliisoqartarluni. Sulisut suliaqarfiisa tunuliaqutaat siammasipput: inuussutissarsiornermi inerisaanissamut siunnersortit, attaveqaqatigiinnermik suliaqartoq, nunalerinermut, aningaasaqarnermut, maskiinanut illunullu siunnersortit, UNESCO-mi kingornutassiaqarfimmi aqutsisoq aammalu nakkutilliisoq. Sulisut katillugit nunap immikkoortuani ukiut 345-t najugaqarsimapput. Suliffeqarfik malillugu najukkami atuutsitsineq sulinermi nukittoqqutit pingaarnersaraat.

ISG-p kujataani periarfissanik peqarluartoq takusinnaavaa. Mittarfiit arlaqartut ammarnerini piffiit takornarialeriffiusut tallineqarnissaannut periarfissat nutaat ammaatiterput, timmisartuussinikkut, unnuinikkut kiisalu misigisassarsiornikkut periarfissat nutaat. Tamatuma saniatigut annertunerusumik nammineq pilersornissamut periarfissanik suli atorneqarsimanngitsunik peqaqaaq, tassani najukkami ileqqut piginnaasallu inuussutissarsiuutigineqarsinnaalluartuupput. Aatsitassarsiorneq aamma qitiusumik ingerlanneqaleraluttuinnartussaavoq, tamannalu sumiiffinni suliffeqarfinnut sullissinissamut assartuisarnissamullu periarfissanik ammaassisussaaq. "Suliniutit annertuut aningaasanik nuussuititsisarput. Suliniutit annikitsut inunnik nuutsitsisarput," suliffeqarfimmit taama oqarput.

Nunap immikkoortuani aallarnisaasunut suliffeqarfinnullu tigusisinnaassuseq, piginnaasat aammalu aningaasaatit akimmiffiit annersaraat. Illoqarfiit amerlasuut illoqarfiit qeqqini nunaminertassanik amigaateqarneq aammalu inuussutissarsiorfinnik pilersitsinissamut akuersissutit pisariaqartut amigaatigineqarput. Aamma inuit assaallu silatuut pisariaqartinneqarput, amerlasuut Nuummut Danmarkimulluunniit nuuttarmata. Inissiat piffissamut naleqquttut orniginartullu aamma sulisunik tigumminniinnarsinnaanissamut piumaneqarput.

Suliniutit ilaaat Innovation South Greenlandip tulluusimaarutigisisaasa ilagisaat tassaavoq Narsami mentoreqartitsilluni ingerlatsineq, tassani suliffeqarfiit arfineq-pingasut najukkami inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinissamik samminnittumik ingerlatsillutik naammassisaqarput. Ingerlatsineq tamanna kisitsitigut saqqummiussat tunngavigalugit aallartisarneqarpoq, ukiorlu manna nunap immikkoortuanut sinnerani ingerlanneqarumaarluni Inuva aamma Grønlandsbankenip inuussutissarsiornermut aningaasaateqarfia suleqatiginerisigut.

Innovation South Greenland kalaallit kulturiata ilaaniittuaannarsimavoq. Qajaq, seqinersiutit qimussillu pilersinneqarput pissutigalugu inuit pissutsini imaannaanngitsuni uumaniartariaqarmata. Massakkut aallarnisaaneq qanoq isumalliutissat killeqartut aallaavigalugit inuusinnaanermut, pilersitsisinnaanermut aaqqiissutinillu pitsaasunik ujartuisinnaanermut tunnganeruvoq. Kujataani eqqarsartaaseq ersarissuuvoq: savaatillit namminneerlutik imermit nukissiuuteeqqanik ingerlatsipput, takornarianut unnuiffissaliorput, naatitanik naatitsipput, aalisarnermik piniarnermillu saniatigut pilersorput, namminneq illutik sanasarpaat, namminneq maskiinatik iluarsartuuttarpaat amerlasuutigut illoqarfimmit ikiorneqarnissamillu ungasillutik. Inuit iluatsissinnaaneranik upperinnittuupput.

Innovation South Greenlandnimiit ukiut tallimat qaangiuppata imatut siunertaanngilaq anginerungaatsialernissaq, kisianni suliffeqarfiup suliaqarfiini pitsaanerulernissaq anguniagaavoq. Aallussineruneq, naleqqunnerusumik ersarinnerusunillu angusaqarnissaq. Suliniutit sammisallu kisiisa isiginiarneqaratik, kisianni nunap immikkoortuani najugaqartunut suliaqartunullu malunnaatilimmik allannguineq. Ukiut tallimat qaangiuppata amerlanerusut maaniiginnarnissamik toqqaasimasut, amerlanerusut inuussutissaqarneruppata aammalu kujataa uummaarinnerulersimappat, taava anguniagaq anguneqarsimassaaq.