Rosalia Maria Stenbakken, Sulisitsisuni sulinermik misiliisoq nutaaq tikilluarit

Sulisitsisut Rosalia Marie Stenbakken qaammatini arfinilinni tulliuttuni sulinermik misiliisussaq tikilluaqqusinnaagamikku nuannaarutigaat. Naalagaaffiit pissusiinik ilisimatusarnermik akademikerisut tunuliaqutaqartup inuiaqatigiillu ineriartortinneranni akuulluartup soqutiginartumik ilinniarfiusumillu suleqatiginissaa qilanaaraarput.

Rosalia Sulisitsisuni inuussutissarsiornermik politikkimi suliniutini arlalinni pingaaruteqartuni suleqataassaaq, tassunga ilanngullugu Kalaallit Nunaanni akissarsianik nalileeriaaseq akissarsiallu paasiuminartuunissaat pillugu Rambøll-imik suleqateqarnermi. Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermi naleqarluartumik misilittagaqalernissamut periarfissaqarneranut peqatigitillugu sulianik ingerlatsinerni piginnaasaasa isummanillu nutaanik tapersiinissaata iluaqutiginissaat qilanaaraagut.

"Rosalia Sulisitsisuni tikilluaqqusinnaagatsigu nuannaarutigeqaarput. Pimoorussilluarluni ilaatigullu Kalaallit Nunaanni peroriartarnermigut Kalaallit Nunaat pillugu pimoorussilluarluni sulilerpoq. Suleqatiginnissaa sulinermillu misiliinermigut ineriartornissaata maligaaviginissaa qilanaaraagut,” Sulisitsisuni pisortaaneq Christian Keldsen oqarpoq.

Rosalia ilisimanerulerniarlugu tunuliaqutaa, maannakkut ilinniarnermi aamma Kalaallit Nunaanniinnermini ilimasuutai pillugit apersorparput.

 Apersuisoq Helle Binzer

Iimminut oqaluttuarilaarsinnaavit, qanoq ateqarpit suminngaaneerpillu?

Aap soorunami. Ateqarpunga Rosalia Maria Stenbakken, Tunumi inunngorpunga peroriartorlungalu. Tassani inuuninni ukiut aqqanillit siulliit najugaqarpunga, ilaquttakkalu tamassuma kingorna Nuummut 2010-mi nuuppugut. Tassani Danmarkimi kostskolemi ilinniarnertuunngorniarfimmi aallartinnissama tungaanut najugaqarpunga.

ilinniarnertuunngorniarfimmi naammassinerma kingorna neriniartarfimmi ukiut pingasut missaat sulivunga. Soqutiginartorujussuuvoq ilinniarfiusorujussuullunilu. Tamassuma kingorna allamik misiliiniarlunga aalajangerpunga, tassanilu Naalagaaffiit pissusiinik ilisimatusarnermik 2022-mi aallartippunga. Bacheloritut ukioq ataaseq qaangiuttoq naammassivunga ukiorlu ataaseq qaangiuppat kandidatinngussaanga.

Kalaallit Nunaannut uteqqinnissamik soqutiginnilerninnut suna pissutaava?

Ilinniarnertuunngorniarfimmi aallartinniarlunga nunatsinnit nuukkama uteqqinnissara takorloornikuunngilara. Ilinniarnermali ingerlannerani ukioqqortusiartortillungalu uteqqikkusunnissara misigilernikuuara, tamannalu uannut paasinarpoq.

Danskisut kalaallisullu tunuliaquteqarpunga, sulinikkullu taakku marluk ataatsimoortinnissaat iluaraara. Taamaammat periarfissap taassuma atornissaa Kalaallillu Nunaanni sulinerup misilinnissaa kajuminnarluinnarput.

Suli Kalaallit Nunaanni ilaqutaqarpit?

Aap. Ataataga Sisimiuni najugaqarpoq. Anaanaga ilinniarnertuunngorniarfimmiinninni Danmarkimut nuuppoq, ataatagalu Sisiminut nuulluni. Taamaammat Kalaallit Nunaannut tamatigut atassuteqarluarpunga. Kisianni Kalaallit Nunaat nunarujussuuvoq, sumiiffimmullu ataatsimut atassuteqartoqarajuttarpoq. Taamaammat ukiut ingerlaneranni Nuummut uterpallaarneq ajorpunga, illoqarfimmulli arlaleriarlunga tikeraartarnikuuvunga. Ilaatigut maani inunnik suli ilisimasarisaqarama uteqqinnissamut piffissaq eqqortuusoq misiginarpoq.

Kisimiillutit Kalaallit Nunaannut tikinngilatit?

Aappara nooqatigaara. Aamma sulinermik misiliivoq, Aalisarnermut Naalakkersuisoqarfimmi sulivoq. Neriunnarpoq immikkoortumi annertuunik ilikkagaqassasoq.

Tamassumani Kalaallit Nunaat marluulluta misigisaqarfiginissaanut siunissamilu tassani najugaqarnissaq takorloorsinnaaneripput paasinissaanut peqatigitillugu periarfissaqarpugut.

Sulisitsisuni sunik suliaqartussaavit?

Suliassara pingaarneq tassaassaaq akissarsianik nalileeriaaseq misissorlugulu aamma Kalaallit Nunaanni akissarsiat paasiuminarsarniarlugit Rambøll-imik suleqateqarneq.

Suliassagut ilaatigut tassaapput nunatsinni akissarsiat qaffasissusiannik ilisimasanik katersineq aamma inuussutissarsiutit immikkoortuisa assigiinngitsut akornanni aaqqissussaanermi assigiinngissuteqartoqarnersoq misissornissaa. Ilaatigut paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfimmi pigineqartut misissoraanni akissarsianit isertitat pillugit paasissutissaqarpoq, kisianni inuussutissarsiutit atorfiillu akimorlugit sanilliussinissaq ajornakusoorsinnaavoq. Paasiuminarnerulersitsinerup unammilleqatigiinneq annertusaaffigisinnaavaa, aammalu sulisitsisut sulisullu akornanni pitsaanerusunik tunngavissiissalluni.

Naggasiullugu oqaasissaqarpit?

Sulisitsisuni sulinermik misiliinissamik periarfissinneqarama Sulisitsisut qutsavigaakka. Aallartinnissara qilanaaraara, neriuppungalu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiortut oqaloqatiginissannut ammassasut – sulinermik misiliininni Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiortunut iluaqutaasumik atorneqarsinnaasumik suliaqarnissara kissaatigaara.