Nunap inuisa ilisimasaat: periusissiornermi isumalluut

Issittumi illersornissamut piginnaasat annertusarneqassappata, suleqatigiinneq, suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanniittut aamma issittumiittut ilisimasaat aallaaviusariaqarput.

‘Nunarsuarmioqatitsinnii Kalaallit Nunarput isiginiarneqarpoq’ ukiuni kingullerni akulikitsumik oqaatigineqartarpoq. Sapaatip akunnerani matumani isiginiarneqartoq tassaavoq illersornissaq. Sulisitsisuniit apeqqut pingaarneq tassaavoq Issittumi piginnaasat ataatsimoorussat piviusunngortinneqalerpata suliffeqarfinnut Kalaallit Nunaanniittunut periarfissat qanoq annertutigisinnaanersut - aamma Kalaallit Nunaata suliami peqataaginnarnani qanoq ilusilersueqataasinnaanersoq.

Sanilivut, killeqarfigisavut, suleqatigisavut

Kalaallit Nunaat Canadalu imartatigut ataqatigiipput, killeqarfeqarlutik. Nunat taakku marluk akornanni qanittuunerat nunarsuarmi nunap assingani kisimi takussutissaqarnera naammanngilaq. Kalaallit Nunaata Canadallu, Naalagaaffeqatigiit ilanngullugit, akornanni attaveqatigiinneq sivisuumik pitsaasuusimavoq; taakkulu tamarmik Issittumi inuiaqatigiinnik, avatangiisinik avinngarusimasunillu najugaqarfinnik illersuinermi unammillernartut amerlasuut ataatsimooruppaat.

Ullumi Sulisitsisut pisortaat Christian Keldsen Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani pisortaq Jens Heinrich peqatigalugu Danmarkip Canadallu illersornissamut tunngasunik inuussutissarsiuteqartut isumasioqatigiinneranni peqataavoq. Isumasioqatigiinnermi suleqatigiinnerup qanoq annertusarneqarsinnaanera, pilersuinermi attaveqarfiit qanoq patajaallisarneqarsinnaanersut kiisalu suliffeqarfiit Issittumiittut qanoq peqataatinneqarsinnaanersut eqqartorneqarpoq.

2026-mi februaarimi Vivian Motzfeldt Kalaallit Nunaat sinnerlugu Canada peqatigalugu illersornissamut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummut atsioqataavoq. Isumaqatigiissut illersornissamut nutaaliornermi, atortussatigut inuussutissarsiornikkullu suleqatigiinnermi, pilersuinermi ikioqatigiinnermi kiisalu sulisunik, ilinniartitaanermik sungiusarnermillu suleqatigiinnermi periarfissanik annertusisitsivoq. Isumasioqatigiinneq tassaavoq isumaqatigiissummi oqaatsit piviusumik attaveqatigiinnernik, niuernermik piginnaasanillu ineriartortitsinissamut alloriarneq.

Patajaassuseq kisimiilluni pilersinneqarsinnaanngilaq

“Patajaassuseq kisimiilluni pilersinneqarsinnaanngilaq.”
Carolyn Bennett, Canadap Danmarkimut ambassadøria

Oqariartuut taanna isumasioqatigiinnermi erseqqilluinnarpoq. Inuk kinaluunniit qeqertatut inngilaq; nuna aamma kisimiilluni illersorneqarsinnaanngilaq. Illersornissaq iligiinnernik, tatigeqatigiinnermik pilersuinermilu aqqutinik atuisinnaanermik tunngaveqarpoq. Atortut eqqortuunissaat pingaaruteqarpoq, kisianni atortut ingerlasinnaassappata inuit, piginnaasaat, aserfallatsaaliuineq, assartuineq attaveqatigiinnerlu pisariaqarput.

Issittumi inoqarfiit avinngarusimasumiipput, sila sukkasuumik allanngorsinnaavoq, pilersuinerlu ataatsimik kipitinneqarpat kinguneri annertusinnaallutik. Taamaattumik patajaassuseq avataaniit pisiarineqarsinnaanngilaq. Najukkani tunngaveqartariaqarpoq, suleqatigiinnikkut ineriartortinneqarluni ulluinnarnilu misilittarneqarluni. Taamatut paasinninnermi najukkani suliffeqarfiit tassaannginnanngillat pilersuisartut kingulliit; tassaappullu illersornissamut aaqqissuussinerup ilaat.

Ilisimasat periusissiornermi pingaaruteqartut

Issittoq illersorneqassappat, kikkut taava issittoq pitsaanerusumik illersorsinnaassavaat? Nunap inuisa ilisimasaat ileqqutoqaallu takutinneqaannartussaanngillat. Taakku tassaapput periusissiornermi isumalluutit: silap nikerarneranik, immap sikuanik, nunap ilusaanik, aqqutinik, sumiiffinnik, oqaatsinik inuiaqatigiinnillu paasinninnerit, paasissutissatigut atortorissaarutitigullu taamaallaaat pilersissinnaanngisaat.

Ilisimasat taakku pilersaarusiornermi aalajangiinermilu aallaaviusariaqarput. Atortoq nunarsuup ilaani allami pitsaasumik ingerlasoq Issittumi taamatut ingerlaannassasoq qulakkeerneqarsinnaanngilaq. Aaqqiissutissat sumiiffinni misilinneqassapput, najukkani sulisunit atorneqarsinnaassapput, aserfallatsaalineqarsinnaassapput, inuiaqatigiillu pisariaqartitaannut naapertuuttuullutik. Taamaalilluni erserippoq nunap inuisa ilisimasaat teknologimut akerliussanngitsut, teknologiili atorneqarsinnaaneranut piumasaqaataassallutik.

Issittormiut tusaaniarneqarnissaat naammanngilaq. Aalajangiinerni, pilersaarusiornermi, sanaartornermi ingerlatsinermilu qitiutinneqartariaqarput. Peqataatitsineq kingusinnerusukkut ilanngunneqartoq tatiginninnermik pilersitsinngilaq; suleqatigiinneq aallartinneraniit naligiissumik inissisimasoq tatiginninnermik pilersitsisarpoq.

Suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanniittut siusissukkut ilaatinneqassapput

Issittumi piginnaasat ataatsimoorussat suliffeqarfinnut Kalaallit Nunaanniittunut periarfissarpassuarnik ammaasinnaapput. Sanaartorneq, teknikkimut tunngasut, assartuineq, umiarsuarnik ingerlatsineq, attaveqaatilerinerit, nerisaqarneq, aserfallatsaaliuineq, ilinniartitsineq kiisalu siunnersuineq suliassanut ilaapput. Periarfissalli neqeroorutinut ataasiakkaanut kisimi uuttorneqassanngillat. Aningaasaliinerit najukkani piginnaasanik, suliffeqarfinnik patajaatsunik suliffissanillu sivisunerusumik atuuttunik pilersitsippata, inuiaqatigiinnut nukittorsaataassapput.

Tamanna anguniarlugu suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanniittut aalajangiinerit pingaarnerit sumiiffinni allani ingerlanneqareersimalerpata aatsaat aggersarneqassanngillat. Siusissukkulli oqaloqatigiinnermut, piumasaqaatinik ilusilersuinermut suleqatigiiffinnillu pilersitsinermut ilaatinneqassapput. Nunat tamalaat akornanni suliffeqarfiit aningaasaliinernik teknologimillu malitseqarsinnaapput; suliffeqarfiilli Kalaallit Nunaanniittut sumiiffinnik, sulisartunik najukkanilu ingerlatsinermut pissutsinik ilisimasaqarput. Piginnaasat taakku ataqatigiissinneqarpata illersornissamut aningaasaliinerit sukkanerusumik, isumannaannerusumik sivisunerusumillu iluaqutaasinnaapput.

Sulisitsisut anguniagaat taamaattumik erserissuuvoq: Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit piginnaasat ataatsimoorussat piviusunngortinneranni peqataasariaqarput. Tamanna inuussutissarsiornermut politikkiinnaanngilaq. Pilersuisut qaninneruppata, piginnaasat najukkaniippata, aalajangiisullu sumiiffinnik ilisimasaqarpata, inuiaqatigiinni upalungaarsimaneq illersornissarlu pitsaanerulissapput.

Issittup siunissaa issittormiut peqatigalugit

Kalaallit Nunaata Canadallu suleqatigiinnerat ataatsimoorussamik akisussaaffeqarnermik takutitsivoq. Februaarimi isumaqatigiissut ullumilu isumasioqatigiinneq aallartinnerupput; naleqassusaat suliffeqarfiit qanoq peqataatinneqarnersut ilisimasallu sorliit aalajangiinermut tunngavigineqarnersut malillugit uuttorneqassaaq. Nunap inuisa ilisimasaat periusissiornermi isumalluutitut pingaaqartorujuuvoq, Issittumilu patajaassuseq issittormiut peqataatinnagit pilersinneqarsinnaanngilaq.