Pisortamit, Christian Kieldsennimit
Najukkami takornariartitsisarneq
Inatsissatut siunnersuutip siunertaasa ilagaat nunaqavissut takornariartitsinermik inuussutissarsiuteqarnerat nukittorsarnissaa. Tamanna siunertaavoq pitsaasoq, nunaqavissullu inuussutissarsiuteqarnerat suliffeqarfiutaallu nukittorsarnissai nunatsinni inatsisiliornermut tunngaviusariaqarput. Suliffeqarneq, ineriartorneq suliffissaqarnerlu inuiaqatigiinnut iluaqutaapput, aamma atugarissaarnerup inuiaqatigiinni tunngaviusup aningaasalersorneqarneranut peqataapput.
Inatsisissatut siunnersuutip oqaaseqaataani ilaatigut atuarneqarsinnaavoq Naalakkersuisut anguniagaq anguniarlugu suliffeqarfiit najukkamiittut salliutitsiniaraat. Salliutitsineq ilaannikkut isumatusaarnerusinnaavoq, amerlanertigulli kisimi naammanngilaq, tassami suliffissuaqarfiit periarfissaat matuneqarsinnaammata. Kisiannili niuernermi pissutsit piviusut tunngavigalugit piviusorsiortumik salliutitsineq tapersersortarparput.
Ineriartorneq aningaasaliiffigineqarpoq
Kalaallit Nunaanni takornariartitsisarneq ingerlalluareerpoq, sammisassanullu, unnuisarfinnut, nittarsaassinermut il.il. aningaasaliisoqarsimaqaaq. Takornariartitsinerup siuariartornissaa naatsorsuutigineqarpoq, ilaatigut mittarfinnut nutaanut aningaasaliisoqarneratigut. Pissutilimmik allappara „periarfissiinikkut“, oqaaseq „pissutiginagu“ atunngikkaluarlugu. Mittarfiit namminneq, tassa attaveqaatit, tassa pisortat aningaasaliissutaat, najukkami ineriartornermik tapersersuisarput. Ineriartorneq pingaarnerpaamik suliffeqarfiit iliuuserisimasaannit pivoq minnerunngitsumillu aningaasat ineriartortitsinissamut aningaasaliissutigineqarsinnaasut. Tassa mittarfiit iluaqutissaannik pilersitsisariaqarpugut, mittarfimmi namminneq ineriartornermik pilersitsisinnaanngillat.
Takornariartitsinermik inuussutissarsiuteqarneq
Inatsisissatut siunnersuummi siunnersuutigineqarpoq akuersissutinik atuutsitsilernissaq, taamaalilluni takornariartitsisartutut taamaallaat takornariartitsisinnaalluni Naalakkersuisut akuersissummik tunisimappata. Tamatumunnga ilaatigut siunertaavoq takornariartitsinerup pitsaassusaata qaffassarnissaa aamma takornariartitsinerup taamalu Kalaallit Nunaata takornarianut tikeraartunut nioqqutissaasa isumannaatsuunermik kulturiata pitsaasup qulakkeerneqarnissaa. Tamanna tassaavoq inuussutissarsiummik ingerlataqarnerup annertusiartornera, tusarniaanermut akissuteqartorpassuit tamanna tapersersorpaat. Suliffeqarfimmut ilaanissamut piumasaqaatit ilaat isumaqarluarsinnaapput. Taakkuli suliffeqarfinnut allanut naleqqiunneqartariaqarput suliffeqarfinniillu allaneersunit tunuarsimaarfigineqassanatik. Nunarsuarmi sumiiffiit ilarpassuini takornariartitsinerup iluani suliniuteqarumalluni ajornannginnerujussuarmik periarfissaqarpoq, tamannalu pissutigalugu takornariartitsisarneq ingammik nunaqavissunit soqutigineqarluarpoq.
Akuersissut piumasaqaataavoq annertuumik imalik, ilinniagaqarsimanermut, piginnaanernut il.il. piumasaqaatinik aalajangersimasunik tunngaveqartartoq. Tamanna assersuutigalugu kukkunersiuinermi aamma sanasut suliaanni, soorlu innaallagissiornermi, ilisimaneqarpoq. Isumaqarpugut namminneq kajumissutsiminnik akuersissuteqartarneq imaluunniit akuersissutinik tunniussisarneq pitsaanerussasoq, piumasaqaatit naleqqussakkat piviusorsiortuusullu malinneqarpata – aamma Kalaallit Nunaanni takornariartitsisartunut mikinerusunut. Piumasaqaatit qaffasinneruleraangata suliffeqarfissuit (amerlanertigut nunanit allaneersut) periarfissaqarnerulertarput, suliffeqarfiit mikinerit piumasaqaatinik malinninnissamut taama pisinnaasaqartiginngitsut ajoquserneqartarlutik.
Kalaallit Nunaanni najugaqarfeqarpit imaluunniit Kalaallit Nunaanni nunaqarpitt?
Inatsissatut siunnersuummi akuersissummik pissarsinissamut piumasaqaatit ilaattut siunnersuutigineqarpoq ingerlatseqatigiiffimmik akuersissummik qinnuteqartumut piginnittut amerlasuut piumasaqaatinik annertuunik naammassinnittassasut. Piginneqatigiiffimmi piginnittut marluusuni pingajorarterutaat Kalaallit Nunaanni najugaqarnissaat kissaatigineqarpoq. Tamatumani immikkut pisinnaatitaaffimmik inuit inuunerminnik nammineq aalajangiisinnaatitaanerat akuliuffigineqarpoq , soorlu akuersissutinik pisassiissutinilluunniit, inatsisini allani, soorlu aalisarnermut inatsimmi, nalinginnaasumik atuuttunik, naligitinneqanngimmat.
Inatsimmi killilerneqarput takornariartitsisartut amerlassusaat, ammarneqarporlu suliffeqarfiit ammasumik ingerlatsilernissaannut, ilaatigut pisortanik allanik piginneqataasunik, ingerlatseqatigiiffinnik avissaartitsisoqarsinnaaneranik il.il. Takornariartitsineq nunarsuaq tamakkerlugu ammasumik ingerlatsinnginnermit killilerneqarsimavoq, aamma GE-mi isumaqarpugut takornariartitsisarneq, soorluttaaq inuussutissarsiutit allat tamarmik, ammasumik ingerlatsisariaqartut.Tamanna atuuppoq naatsorsuusiornermut, piginnittuunermut, akileraarutinut il.il.
Nunat suleqatigisartakkavut avatangiisigisavullu tamavimmik takornariartitsinermi piginnittut najugaqarfissaannik piumasaqaateqanngilluinnarput. Akerlianik suliffeqarfiit takornariartitsinermut ilaasut sumi najugaqarnissaat piumasaqaatigineqarpoq, piumasaqaatillu tamanna tapersersorparput. Taamaalilluni inatsit nunaqavissut suliffeqarfiutaannik qulakkeerisinnaavoq, taakkulu aningaasanik pissarsisinnaanerannik annertusisitsisarluni. Aamma isumaqarpugut inatsisiliortoq aalajangersinnaagaluartoq ingerlatseqatigiiffinni pineqartuni aqutsisut sumi akileraartussaanersut. „Aqutsisut piginnittullu assigiinngillat.“ Taamaalilluni nunaqavissut pilersinneqarnissaat qulakkeerneqassaaq, kisermaassilluni ingerlatsineq killilersimaarneqassaaq ineriartornermullu tunngavissaqartitsisoqassalluni, tamatumalu saniatigut aningaasanik aningaasaliissutinillu nunatsinneersunik nunanillu allaneersunit pissarsisoqarsinnaalissaaq.
Pilersuineq agguaanerlu
Takornariaqarneq nunat tamalaat akornanni inuussutissarsiutaavoq, nunallu killeqarfii akimorlugit ingerlataqartarluni. Tamanna takornariarnermut tunngalluinnarpoq. Tamanna isumaqarpoq takornariartitsisartut pitsaasunik naleqartitaqartut, nioqqutissat nunat killeqarfii akimorlugit nittarsaanneqarsinnaallutik, agguaanneqarsinnaallutik tunineqarsinnaallutillu. Naleqartitat taakku nukittorsartariaqarpavut, pilersinnissaat aserfallatsaaliornissaallu akisuallaarsinnaammata. Maani nunatsinni ingerlatsinerit killilernerisigut aamma suleqatigiinnissamut, agguaassinissamut minnerunngitsumillu aningaasaqarnikkut ineriartornissamut periarfissat killilersinnaavavut. Tamannalu immaqa aamma imminermini anguniagassaasinnaavoq, takornariartitsisoqareerpugummi, politikkikkummi aamma ajunngilaq aalajangeraanni takornariartitsisoqarpallaassanngitsoq taamaallaallu ingerlatsiviit pioreersut iluaqutissaannik. Ineriartulerniaruttali avatangiisitsinnut mattuttariaqanngilagut. Politikkikkut aalajangertoqarsimanngilaq amerliartornerup killilersimaarnissaanut iluaqutissaannaanissaanullu, tamannali inatsisissatut siunnersuutip kingunerisinnaavaa. Immaqa tamanna pillugu politikkimut tunngasunik suli oqallittoqarpallaanngilaq.?
Attaveqaqatigiinneq
Inatsisit pigisanut inuiaassutsimik piumasaqaatillit nalinginnaasumik pisuussutinik imaluunniit immikkut pisinnaatitaaffinnik attuisarput. Aammattaaq nalillit nunanut allanut marluullutik attaveqarnermi niuerutigineqarsinnaasarput. Takornarialerinermi inuiaassutsimik piumasaqaatinik atuutsitsineq nunanit allaneersut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiutaannut killilersuissaaq, soorlu kalaallit suliffeqarfiutaat nunani allani killilersorneqanngitsut. Tamanna politikkikkut navianartorsiortitsivoq.
Inerniliunneqarpoq tamatta nunaqavissut ineriartornerunissaat kissaatigigatsigu. Tamanna pisinnaavoq kalaallit nunanilu allani piginnittut suleqatigiillutik. Oqaatsit ilisimaneqarluartut “No Man Is An Island”-ip erseqqissarpaa iluatsilluarneq kisimiilluni anguneqarsinnaanngitsoq. Tamanna piviusunngortinniarlugu nukittuumik suleqatigiittoqartariaqarpoq aningaasanillu pissarsisoqartariaqarpoq.