Aasaq qallivoq – nunap ilaani tamanna ersiuteqarneruvoq allaniit. Suliffeqarfinnut arlariinnut aasaanera ulapinnerpaaffiusarpoq. Ass. takornarialerinermi aammalu sanaartornermi, uffali suliffeqarfiit ilaasa sulinngiffeqarsinnaaneranik periarfissiisartut, taakkuami ”ulapinnerpaaffigisarmassuk” ukiup qaammataasa arlaat.
Kalaallit Nunaannut uatsinnullu aasap kinguninngua pissanganartuaannarpoq. August aammalu september susassaqarfiusuaannarpoq aammalu avataaniit tikeraarfiulluni. Inuussutissarsiornermik suliallit, politikkerit, isummersortartut il.il. piffissami tassani Kalaallit Nunaat pulaartarpaat. Tamannalu arlariinnut namminerisamik aningaasarsiorfiusarpoq, tassami naliginnaasumik pulaarnerit aammalu isumasioqatigiissitsinerit aningaasarsiornikkut isaatitsiviulluartarmata. Kisiannili aamma tassaalluni periarfissatsialak Kalaallit Nunaata avammut nittarsaannissaanik aammalu toqqammavissamik pilersitsisartoq, taamaasiornikkullu nunarsuarmioqatigiinnut suleqateqarnerusinnaanermik una malugalugu, suliffeqarfiutitsinnut iluaqusiisumik periarfissiisarmat.
TAKORNARIAQARNEQ NAATSORSUUTIGISATSINNIT ANNERUVOQ
Upernassaq takornariaqarnermut tunngatillugu misissuineq nalunaarutigineqarpoq, kisiannili tassani uanga marloqiusamik inissippunga, tassami aarleqqutigivara qanorisilluta piginnaasat, periarfissat aammalu aningaasaliisinnaanerit suminngaanniit takkunnissaannut tunngatillugu kisiannili aammalu paasilluarsinnaallugu ”nunaqavissunik” takornariaqarnermi sulialinnik ineriartortitseqqinnissamik pingaarluinnartutut takornariaqarnerup inerisarnerani.
Takornariartitsinerit suliffeqarfissuussappat angisuut aammalu tamanut ammasumik periarfissiisut, nunaqavissut aammalu avataaneersut assigiimmik pineqarlutik? Imaluunniit imatut aaqqissuutissuarput avataaneersut minnerpaaffissaani peqataatillugit?
Takornariaqarnermik suliallit illugiillutik tamarmik toqqammavigissaartunik isummersuuteqarput, taamaattumillu kissaatigaara ersarissumik aammalu oqariartuummik ersarissumik ilaatitsinikkut isumatusaartumik nalilersussagigut illugiilluni soqutigisat inissaqartinnissaannut tassuunakkut mattussisoqarnani. Kisianni inissisimaffik ajornaatsuinnaanngitsumiilluta? Aap tamanna qularnanngilaq, aammalu iluatsitsinavianngilagut suleqatigiinngikkutta, tamattaalluta, aammalu peqatigiilluta oqaloqatigiinnerup ingerlaavartuunissaannik ammasuusumik aammalu immitsinnut naalaarluta, soorlu politikkerit, susassaqartut, aammalu Sulisitsisut.
Suliffissaaleqisoqanngingajavippugut aammalu aningaasarsiornikkut nalilersuinerit taakkuninnga suliaqartuni takutippaat ersarilluinnartumik assiliaq imaattoq, pisariaqartitsinneqartoq suleqatigiinneq nukittooq nunat killeqarfii akimorlugit aammalu aningaasaliisinnaasunik kalaallit inuussutissarsiortunut peqarnissaq taamaasilluta suli ineriartoqqissinnaalluta. Nalunngilarami takornariaqarnermi ingerlatsiveqarluta nukittuunik.
TUNNGAVIUSUMIK INATSISITSINNIT PIGINNAATITAAFFIGUT
Ukiuni kingullerni arlaleriarluta takusarparput inatsit tunngaviusoq unammillerneqangaatsiartoq inatsisissanut nutaanut tunngatillugu, tassalu taakkuupput piffiit takusinnaasatsinni uagutsinnut aqitsisuusussat namminiilernissamut. Aatsitassarsiornerup silarsuaanni, aalisarnerup aammalu maannakkuugallaq takornariaqarnerup silarsuaanni. Annilaangarnartippara inatsisiliortut inuiaqatigiit tamat oqartussaaqataaffianni, killissarititaasunik piginnaatitaaffitsinnik ajattaanerat pillugu, aammalu arlalitsigut kalaallit suliffeqarfiisa inatsisitigut inissisimaffiisa eqqartuussivikkut misilinneqartalernissaat, inatsisiliornerup nassatarisaannik. Ajuusaarnassaqaaq tassunga killissagutta inuussutissarsiortortatsin-nut. Naalakkersuisut inatsisiliortuupput. Eqqartuussivinni inatsisiliortoqassanngilaq. Imatut paasisariaqarpoq, inuiaqatigiinnut piumasaqaatit anneruleraluttuinnarnerannut aammalu tusarniaanernut peqataanissamut peqataanerunissamik piumaffiginnilluni aammalu soqutigisaqatigiit kattuffiillu suli pingaarnerulernikuusut, taamaattumillu matut ammatinneqartariaqarlutik attaveqatigiilluarnissamut, taamaasilluta tusaaneqarsinnaassalluta pissutsit pissusissamissut ingerlanngippata.
INUUSUTTAVUT TUSAAVAGUT AAMMALU INUUSUTTORTATTA ISIGAATIGUT
Future Greenland uannut misigisaavoq nuannersoq, naak niivertutut nasara unamminaraluartoq aammalu piujuaannartitsinermik aallaaviit toqqammavigalugit ingerlatsinissaq, aammalu uanga isumaqarama siunnerfiit anguneqarsinnaanngitsut tamatta ilaanngikkutta. Tassami ”piujuaannartunik” ilaqutariinnik meerartalinnik peqanngikkutta aammalu meeqqat nukittuut piginngikkutsigit aammalu inuusuttut toqqammaveqarluartunik peqanngikkutta kiisalu taakkua naqqanni toqqammavissat, taava inuiaqatigiit amigaatigilissavaat toqqammavissaq. Future Greenland oqalliffiuvoq, tassani inuussutissarsiortut takutittarmassuk qanorisilluta inuiaqatigiinni suliassanik kivitseqataasinnaanerput.
Taamatut oqareerlunga taava takuara periarfissat nutaat aammalu takulluarsinnaanerulerlugu inuiaqatigiinni nukittoqqutigut aammalu suli uannut ersarinnerulerpoq aqqut oqaloqatigiinnikkut aammalu suleqatigiinnikkut aatsaat pisinnaasoq. Tassaniipput aaqqiiniarnermi sakkussat. Tassami ujallut ataatsimut katitillugit aammalu illaarlugit. Peqatigiilluta.
Tulluussimaarutigaara Future Greenland aatsaat taamak annertutigisoq ingerlanneqarmat. Aatsaat taamak amerlatigisunik peqataasoqarpoq aammalu nutaamik aningaasaliisunik rekord-tiliisoqarluni. Taanna sioqqullugu inuusuttunut isumasioqatigiissitsineq Future Greenland sioqqullugu ingerlatsilluta, tamannalu tunngavigalugu oqarsinnaalluta ullualunnguit ingerlaneranni inuit 1000-it angungajallugit katersortissimallugit aammale peqataallutik Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornikkut oqallinnermik aammalu qanoq ineriartoqqinnissamut suliassagut. Inuusuttortatta assorsuaq pitsaasumik sunnerpaannga, aammalu tulluussimaarutigaara suli inuusuttunut isumasioqatigiinnermik ingerlatseqqissinnaassagatta ukiormanna. Maannakkut Sisimiuni. Aammalu kingumut sponsorinit ikiorserneqarnikkut inuusuttunut akeqanngitsumik ingerlatsisoqarsinnaalerluni aammalu inuusuttunut una misigineqarsinnaassalluni. Inuusuttut Katuami oqariartuutaat FG24-mi eqqornerusinnaanngilaq. ”Tusaasariaqarpatsigut” Taamatut!
“NO FUTURE GREENLAND”
Maluginianngitsoorsinnaanngilara manna, inuussutissarsiortortatta erloqissutaat. Ilaasortap ataatsip aalisarnermik aammalu takornariaqarnermik inatsisissamut tunngatillugu nukillaajallassimammat aammalu siunnersuutigalugu Future Greenland imatut taaguuteqartussaagaluartoq “No Future Greenland”. Naak oqariartuutaa paasilluaraluarlugu pingaartippara siunissatta qaamasuuneranik upperinninnissarput aammalu suliniutitta maannakkut sulivugut, kisianni siunissamut isigaluta, nukittortittaraatigut aammalu akueralugu maannakkununa ataatsimoortariaqartugut. Sanaartornikkut unikaallattoqarnikuuvoq piffinni arlariinni, sanaartornermi annertoorujussuarmik “boomeqarsimavoq” aammalu suliat taakkua naammassilerneranni taava atukkat nutaanut pilertussaassaagut. Tamannalu unammillernartuussaaq. Aningaasaliisartut unamminartumiipput aammalu susassaqarfiit aamma, soorlu aalisarneq aammalu takornariaqarneq taakkua sinaakkutissat nutaat nalimmassarfigisussaassavaat.
Kisianni Kalaallit Nunaannut soqutiginninneq annertoqaaq, tamannalu tigussaasumik atorluarsinnaavarput. Eqqortumik inukkatta agguarnerasigut aammalu naatsorsuutaasunik atorluaalluta, avatitta piumasaannut tunngatillugu, taava ilimagaara Kalaallit nunaannut siunissaq qaamasuusoq, inuiaqatigiinnut aammalu inuussutissarsiornikkut sulialinnut. Ukiup tulliani qinersiviuvoq. EU-p suli annerusumik aatsitassaatigut soqutigigaluttuinnarpaai. Mittarfissuit ammartussaapput. Takornariaqarneq ajunngittumik ineriartorpoq. Illersornissamut isumaqatigiissutissaq suli utaqqisaavoq. Aammalu Isittoq “Hot-iuvoq”.
INUIAQATIGIIT TAMARMIUSUT – INUIAQATIGIIT TAMANUT
Uannik ilisimasarinnittut nalunngilaat inuiaqatigiit tamarmiusut sorsussutigisarikka. Minnerunngitsumik inuit inuiaqatigiinniittut, uagutsituulli periarfissaqanngitsut imaluunniit inuuniarneq qanoq ingerlatissanerlugu inissisimasut eqqarsaatigalugit.
Pisariaqartipparput inuussutissarsiortut nukittuut aammalu pitsaasumik ineriartornissaminnut periarfissaqartut, tassuunatigut inuiaqatigiit ingerlalluarnissaannut anigaasaleeqataalluta.
Suliffeqarfiuvugut namminersortut arlaariit ullut tamaasa inuiaqatigiinnik kivitseqataasut. Taamaattumillu naligiinnginnerup annertusiartorneranut toqqaserlullunga aammalu politikkikkut agguaariaatsimut tunngatillugu – immaqa ajunngittumik eqqarsarluni pigaluit, kisianni taakkua nassataannik naligiinnginneq annertusiartorluni. Suliffeqarferpaaluuvugut aammalu NGO’t ilaatigut pisortat suliassaannik ingerlataqartugut aammalu taamatut suliaqarluta takusinnaanngimmati-git, suliarineqanngitsut isiginngitsuusaaginnarsinnaannginnatsigit. Naalakkersuinikkut suliaqartut kommune-llu pisinnaanngippata imaluunniit piumanngippata, taava inuiaqatigiit iliuuseqassapput. Taamaattumillu suliatsinnut piumasaqaataavoq ESG aammalu piujuaannartitsineq aamma isiginiassappassuk ”I-p”, tassalu isumaginninnerup tungaatigut aammalu suliffeqarfiit inunnuk atugassarititaai. Aningaasaqarneq soorunami piujuaannarsinnaasariaqarpoq, aamma takusarpara suliffeqarfiit amerligaluttuinnartut inuttut isumaginninnermut tunngasutigut akisussaaqataagaluttuinnartut. Kissaatiginngilara inuiaqatigiit pisinnaannginnerusortatsinnut inuiaqatigiit suleqataanngitsut, kisiannili nassuerutigisariaqarparput, mannakkut sumiiffitsinni suli annertusigaluttuinnartumik pisariaqartoq. Toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamillu, ass. Soorlu inatsisiliortut sunnerniarnerisigut aammalu aaliangiisartut qulakkiissagaat piujuaannartitsinermik toqqamavilimmik inuiaqatigiit toqqammaveqarnissaat. Isumaqarpungami siunertaq ataasiusoq, kisiannili aqqut sunaassanersoq isumaqatigiissutigisarnagu. Nalunngilarami amerlavallaat inuuinnarnissamut annattartut – taakkualu inuunngillat. Tamannalu taamaassinnaanngilaq. Annertuumik pisoqartariaqarpoq aammalu ungasissumut aaqqiissutissanik takusariaqarpugut allannguutaasumik takusaqassagutta.
Peqatigiiffitsinni maannakkoqqissaaq piujuaannartitsinissamut siunertaq suliaraagut, aammalu kikkut soqutigisaqarlutik suliniartut siunertamut peqataatissanerlugit. Ersarippoq ilaasortatta naatsorsuutigigaat qanoq uagut peqataassanersugut, aammalu peqataassasugut sumut ingerlaarnerluta. Akisussaaffik taanna uagut aamma tiguarput.
AASARSIORLUARISI TAMASSI
Aallaqqaasiinittuut naggasiissaanga. Amerlasuunut ulapiffiuvoq, aammalu ulapittoqarpoq. Tamanna ajunngilaq. Unammisassaqarpugut, aammalu piffinni arlalinni suliat annikilliartortussaapput, kisianni maannakkuugallaq ulapippugut, tamannalu pitsaasuuneranik takutitsivoq. Suli ineriartorpugut.
Tamannguassi Aasarsiorluarisi….