Isummersorneqarneq ilikkarnarlunilu suliffeqarfimmit tusassallugu pitsaanerusoqanngilaq, ´qanoq allat iliortarnersut.´ Aqutsinermut, ingerlatsinermut ineriartortitsinermullu aamma maannakkut pisunut apeqqutinut tunngasunut. Nunatsinni angisuumi akuttunngitsunik naapittarnissaq ajornakusoorpoq. Kisianni aamma Sulisitsisut ilaasortaannut nuannerpoq ilisimasanik avitseqatigiinnissaq.
Taamaattumik Sulisitsisut qaammatit tamaasa taanna pillugu oqaluttuartarput, taasakkatsinnik ‘qaammatip suliffeqarfia’. Suliffeqarfiit ukkatarisarpagut, immikkut ittumik sumiiffinni avatangiisiminnik aamma atuilluartuusumik, naligiissittaanermik, allanngorartumik, ilinniartitaanermik, assigiinngisitaartumik, ilinniartitaanermik, pilersitsinermik imaluunniit immikkut illuinnartunik pitsaasunillu angusaqarsimasunik.
Isumassarsiaqarsimaguit, suliffeqarfik siunissami sorleq qaamatip suliffeqarfiatut taaneqarsinnaasumik, taava uagutsinnut allanniarina.
Uani qaammammi Lumina Sustainable Material toqqarsimavarput.
Lumina Sustainable Materials: Siunissami avammut annertuumik nioqquteqarnissaq nuannissaqaaq
Ukiarmi aatsitassarsiornermik suliaqartoq Lumina Sustainable Material siunissam avammut annertuumik tusassiassanik tunisineq annertooq aallartippaa. Nassiussat siullit nutaamik atortussiassat, GreenSpar2000 europami suliffissuarmut angisuumut nassiunneqarput. Taamaasilluni avammut tunisassianik immikkuullarilluinnartumik aallartippoq, atortussiat imminut akilersinnaatut nunarsuup sinneranut, tassanilu qungujulanerujussuaq pisortami Bent Olsvig Jensen-imi takuneqarsinnaavoq.
Lumina Qaqortorsuarmi Kangerlussuup kitaani 80 km-erisut ungasitsigisumiippoq. Tassani atortussiassaq anorthosit piiarneqarpoq, taannalu kingornatigut suliffissuarni atortussiassatut tuniniaqqinneqartarpoq.
Naak anorthosite-I sivisuumik ilisimaneqarsimagaluartoq, ukiuni kingullerni nunanit allaneersunit soqutigineqalersimavoq anorthos-itsilu suliffissuaqarfinni atortussianut atorneqartarluni. Peqqutaasoq tassaavoq: avatangiisit pillugit annertuumik atorneqarluarsinnaammat.
”Atortussiaaterput arlalinnut atorneqarnissaminut periarfissaqarpoq aamma suliarissallu aningaasarpassuit atortariaqanngillat. Aattarpoq allanik atortussianik kissamik annikinnerusumik atuilluni,” taamatut Luminap pisortaa Bent Olsvig Jensen.
Aatsitassamik piiaaneq, aatsitassarsiorfimmi Qaqortorsuarmi ingerlanneqarpoq, taamaattumik peqqutaaqataavoq, Lumina siunissami atortussianik tunioraasooqataalermat.
Nutaaliornissamut piffissanngortoq
Ukiup aappaata qeqqa, 2022-ip tungaanut, Luminap atortussiamik tunisassiornini unitsippaa anorthosit-ip soqutigneqarnera qaffassarniarlugu. Piffissanngorsimavoq nutaamik aamma pitsaanerusumik atortussiap ukkanneqarnissaata iliuuseqarfiginissaa. Inernerivaa GreenSpar2000, taassumalu suliaraa Anorthosit aserortigaq suliarineqarsimasorlu, taanna suliffissuaqarfinni assigiinngitsorpassuarnut atortussiatut atorneqarsinaavoq. Taaasuma kingornatigut tunissassiorneq avammullu GreenSpar2000-ip niuerutigineqarnera alloriarneruvoq annertooq Luminamut, kisianni aamma Kalaallit Nunaannut.
Kisianni angusaqarusulluassuseq tassunga killinngilaq. Ilimagineqarsinnaavoq, tunisassiat amerlanerit saqqummerumaartut.
”Ineriartorneq uninngisaannassaaq, tunisassiat ineriartortittuaannarneqassapput. Kisianni maannakkut tunisassiaq ataaseq piareeqqavoq, taanna pisisussarsiornitsinni iluatsilluarsimavarput,” Bent Olsvig Jensen naqissusiivoq.
Suliaq immikkut ittoq
Lumina-p 30-it missiliorlugit Qaqortorsuup aatsitassanik piiaviani sulisoqarpoq. Annermik maani nunaqavissut. Taarseraallutik sulipput aamma ingerlatsineq aalluppaat. Bent Olsvig Jensen-ip naatsorsuutigaa, sulisut amerliartornissaat, suliffeqarfiup nunanit allanit suliffeqarfiit isumaqatigiissusiorfigineri amerliartortillugit, maannakkut Luminap nutaamik nioqqutissiornera soqutigineqartorujussuuvoq.
Sulisussaaleqinerup tunissassiornerup inerisaavigineqarnera ajoqusersimanngilaa. Lumina sulisussanik pisariaqartinneqartunik iluatsitsilluarsimavoq annermik nunaqavissunik, kiisalu qallunaat eqimattat. Kisianni ajunngitsumik ineriartorneq isumaqarpoq, siunissami Bent Olsvig Jensen-ip naatsorsuutigaa atorfinitsitsissalluni, aamma Kalaallit Nunaata avataaninngaaneersunik Skandinaviamiillu.
Suliffik immikkut illuinnartoq
Aatsitassarsiornermi sulisuulluni immikkut illuinnarpoq aamma immikkut illuinnartumik inooriaaseqarneq pisariaqarpoq. Pifissami sivisuumi ikinngutit ilaquttallua ungasissumiittarput. Suleqataasut inissianiitinneqartarput (camp) tassani najugaqartarput sap.ak. sisamat sulisarlutik, sap. ak. marlunni sisamaniluunniit angerlarsimasarput, taassumalu kingorna aatsitassarsiorfimmut utertarlutik. Pitsaaquteqarpoq ajoquteqarlunilu. Kisianni amerlasuut taanna pinngitsoorsinnaanngilaat.
”Isumaqarpuga, aamma umiarsuarmi sulissagaanni immikkut ittumik sananeqaateqartariaqartoq, aamma aatsitassarsiorfimmi sulissagaanni taamaattariaqarpoq,” Bent Olsvig Jensen oqaluttuarpoq.
Suleriaaseq isumaqarpoq, suleqatigisat qanittuaraallugit ingerlasartoq. Sulinerup nalaaniinnaanngitsoq kisianni 24 tiimit sap.ak.-eranut, taamaattumik Luminamut pingaaruteqarpoq, sulisut imminnut peqatigiilluarnissaat.
”Atorfinitsitsigaangatta, piginnaassusii isiginiartarpagut, kisianni aamma qinnuteqartup sulisut allat nallersimasinnaanerai. Sulisut imminnut ajunngitsumik pinissaat soqutigisaraarput,” oqarpoq Bent Olsvig Jensen aamma una erseqqissarpaa:
”Ataatsimut isigalugu misigisarparput, taakani ajunngitsumik anersaaqartoq.”
Luminap sumiiffigisami niueqateqarneq salliutippaa aamma inuiaqatigiinnut tapersersuivoq
Aatsitassarsiorfik Qaqortorsuarmiittoq ingerlagaangat, ineriartortitsinermik suliaqaruni imaluunniit tunisassironermik, taava imaattarpoq, Kalaallit Nunaata aningaasarsiornera sunnerneqartarpoq sumiiffimmi nunanallu sinneranut.
”Aatsitassarsiorfimmik ingerlataqaraanni, taava aamma inuiaqatigiinnguit ingerlatinneqartarpu. Tunisassiornerup saniatigut igasoqarpoq, nerisassiortumik, mekanikereqarpoq, qamutinik motorilinnik iluarsaassisartumik, sulisoqarpoq illunik aserfallatsaaliisunik, ” Bent Olsvig Jensen nassuiaavoq.
Luminap sumiiffimmi niueqateqarnissaq annertuumik soqutigisaraa, aamma sulisussanik pilersitsinermik tapersiivoq atortussanik pisiniarfigisartakkamini.
Suli annertunerusumik susoqarneranik isigaluni, taava taassuma saniatigut ersarissisarpoq, suliffeqarfiup Luminatut isikkullip nunap aningaasarsiorneranut iluaqutaasoq.
”Aatsitassarsiorfiup uagutsitup ittup, ukiumut ingerlannera 100 mio. kr.-init missaani naleqarpoq. Atortunut taartissat amerlanerit nunanit allaniit pisiarisarpagut, kisianni aallat tamaasa sapinngisamik kalaallit nunaanniit pisiarisarpagut, taamaasilluni Kalaallit Nunaata aatsitassarsiorfimmik ingerlatsineq annertuumik iluaqutigivaa,” taamak Bent Olsvig Jensen nassugiaavoq.
Isumalluarneq ineriartornerlu
Suliffeqarfiup iliuusissatut pilersaarutaa tassaavoq ineriartortitsineq. Tunisassianik ineriartortitsineq, kisianni aamma niueqatissarsiorneq siuarsarneqarpoq – annermik Europami Amerikkamilu. Maannakkutut itsillugu, Bent Olsvig Jensen-ip siunissaq isumalluarnartutut isigaa.
Luminap naatsorsuutigaa, ukiuni aggersuni aningaasarsiorluarlernissartik.
”Arlalinnik allannguisimavugut, aamma takusinnaavarput, nutaamik nioqqutissiornerput iluatsilluarsimasoq. Piumaneqarpoq – maanna tuniniaalluta aallartippugut” Bent Olsvig nipini annertuumik isumalluartippalullugu oqaluttuarpoq, aamma nangippoq:
”Sakkortusimavoq nuannerlunilu. Namminerlu timitsinni ilumoortoq misigisimavarput, pisulertinnani paarngoqqaartariaqartoq – aamma arpassinnaalertigani”.
Aperineqarami, suna Bent Olsvig Jensen-ip nuannaalersissinnaaneraa, aamma suliamini suna tanngassimaarutigineraa, nangaarianngivilluni akivoq:
Una tassaavoq aatsitassarsiorfiup aappaa, Kalaallit Nunaanni aallartinneqartoq. Kalaallit Nunaannut suliffissanik pilersitsivoq, aatsitassaq pitsaalluinnartoq piiarparput aamma nioqqutissanik pitsaasunik tunisiorarpugut, avatangiisinut ajunngitsumik tapersiisumik,” naggataatigullu ilavaa: ”Isumaqarluinnarpunga, tamanut ajugaatitsisoq, una aatsitassarsiorfik annertoorujussuarmik iluatsikkiartulersoq.”