Sulisitsisut Dansk Industrilu qanittumik atassuteqarpugut, aamma suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutitta nutaap suli qaninnerulersippaatigut. Imatut oqaatigisinnaavarput, nammineerluta nakorsaaterput, kattuffinni marluusuni upperaarput suleqatigiinnerup nalinga ineriartortitsinermut pilersitsinissamut tunngatillugu.
DI-ip pisortaa, Lars Sandahl Sørensen, Future Greenland 2022-imi ataatsimiinnerup kingorna, Alting-imi ulloq 25. maj 2022-imi allaaserisamini torrallataasumik isummani oqariartuutigaa, taanna iluatsillugu Kalaallit Nunaata suna ukkatarissaneraa aamma periarfissat suut unammillernartullu takunerlugit. Maluginniarlugulu ukiorpassuarni Kalaallit Nunaannik qanittumik atassuteqarsimanini tunngavigalugu taamatut oqarsinnaanngorami.
Nunanit aallaneersut immikkut ittunik ilisimasallit (Kalaallit Nunaannik) isornartorsiuillutik oqaatigisaat oqaaseqarfigilaarniarpakka, sussanersugut sussannginnersugulluunniit. Inuit avataaneersut naggataatigut maanga oqariartuutaat isumassarsiviusinnaapput, uagullu aaliangissavarput isumassarsiat taakku sumut atussanerlutigit. Nunanit allaneersut assersuutigalugu Future Greenland-imi inuussutissarsiutit pillugit ataatsimiinnermi ilisimasassatsinnik tunniussaat, Inatsisartuni ataatsimiititaliat assigiinngitsut assigalugit imaluunniit Naalakkersuisunut ilaasortat nunarsuup ilaanut assigiinngitsunut isumassarsiorlutik angalaaraangata. Uagutsinnut imminut mattutissanngilagut kisianni aaliangiusimassavarput atassuteqaateqarnissarput, suleqateqarnissaq aamma isumassarsiornissaq pisariaqartikkatsigu inuiaqatigiinni suli ineriartortitsinissaq qulakkeerumallugu.
Aamma Sulisitsisut DI assigalugu isumaqarput, suli annerusumik imminut aningaasarsornikkut pilersorsinnaaneq inuiaqatigiit ineriartorneranni aqqutissaq tassaasoq inuussutissarsiorneq ineriartortitsinerlu nukittooq. Sulisitsisut pisariaqartitsineq kisitsisinik assersuusiorniarlugu, takutippaa Kalaallit Nunatsinniituusugut miss. Suliffeqarfiit Royal Greenland-itut ittut 16-it pisariaqartikkigut suliffeqarfiup sinneqartoorutaatut ittunik, naalagaaffiup tapiissutai akisussaaffiilu taarsersinnaajumallugit, Danmarkimit isumagineqartut. Naatsorsuineq unammillernartoq tassaalerpoq, sulisussamaatigut marloriaatinngortittariaqaratsigit taassumalu avataatigut biologiskimik atuilluartuunermik ineriartortitsineq qulakkeerniassallugu tunisassiat 16-ineriaammik ilalllugit naatsorsugaq naligiissinniarlugu. Takussutissiissut pitsaavoq, kisianni periuseq atorsinnaanngilaq. Annertunerusumik pisoqartariaqarpoq, aamma taakkununnga ilaapput iluarsartuuusseqqinnerit aaliangiiffigisassallu oqimaatsut.
Namminersulerneq, imminut napatissinnaaneq aamma naalagaaffiliornissamik kissaateqarneq inuiaqatigiinni kikkuugaluartuni nukinnik ingerlatsisuupput pissusissamisoortut. Namminersortuugaluaraanniluunniit (ass. Danmarki), namminersornini annaaleraa (ass. Ukraine) imaaluunniit imminut napatikkusulluni suliniuteqartoq (ass. Kalaallit Nunaat). Uagut aamma isumaqarpugut nunat allat peqatigalugit namminersortuuneq nukittooq (soorlu EU, FN, Nato, Naalagaaffeqarteqarnerlu il.il.)
Sulisitsisut sivisuumik unammillernartut uparuartarsimavai, namminersulerniarluni politikkip aningaasaliissuteqarusussuseq eqqortarmagu, soorluttaaq arlaleriaqaluta ukkassinissaq misilittarsimagaluarlutigu, Naalagaaffeqatigiinneq immikkuullarissuusoq, qanorluunniit Naalagaaffeqatigiinneq pillugu isumaqaraluaraanni, aamma naalagaaffimmiit tapiissutit, taarseeqatigiittarnerit, niueqatigiinnerit aamma kulturikkut atassuteqarnerit taarserneqarnavianngitsut. Siunissami atassuteqatigiinnissarput allanik uuttuuteqarnermik tunngaveqassapput, soorlu nunarsuarmi allani atassuteqaqatigiinnerit nalunngisagut taamaattuusut, taamaattumik pisariaqartipparput ataatsimoorluta nunamut aningaasaliissutissanik pilerilersitsiniarluta annertunerusumik paaseqatigiissutigisariaqaripput. Aningaasaliissutaasartut tunissutaanngillat, aningaasarsiornikkut namminersuleriartornitsinni tunissutigineqartut. Aningaasaliissutit illugiilluni ataqatigiinnerupput pitsaasut, aningaasaliissuteqartup aningaasaliiffigineqartullu naleqalersitaa. Amma isumaqarpoq, allat aningaasanik isaatitaqarnissaat maani piareersimaffigissagipput, piareersimaffigissagippullu uagutsinnut ineriartornitsinnullu annertuumik ajunngitsunik kinguneqartussaammata.
Immitsinnut ataqatigiinnerput nukittooq, Danmarkip, Savalimmiormiut Kalaallit Nunaatalu akornanni paaqqutarissavarput. Kisianni immikkut illuinnarututut isikkoqalersinnavianngilaa. Akerlianilli. Atassuteqatigiinnerput periarfissanik arlalinnik periarfissiivoq, atorluartariaqakkatsinnik aamma angajutut-nukarliusutullu atassuteqaqatigiinnertut pissanngilaq, kisiannili naligiissutut atassuteqaqatigiinnertut pissalluni, nammineerluta aaqqiissuteqarfigisariaqagarput. Kisianni piumasaqaataavoq oqaluttuarisaaneq sorleq siunissami oqaluttuassarput akisussaaffigissagatsigu. Siumut isigisariaqarpugut sumullu ingerlaniarnerput sunngorniarnerlutalu ukkatarissavarput, qanga pisimasut qanoq innissarput aaliangissanngilaat. Aamma maannakkut eqqortut iliuuserissavagut, ukiut 30-it qaangiuppata piumasaqaatinik naatsorsuutigineqartunillu pisortatigoortumik Naalakkersuisuninngaanniit utoqqatsertoqaqqullugu.
Erruinngikkaanni, puuguttanik aseruisoqarnavianngilaq, taamatut oqariartuutilimmik ussateqarpoq. Taanna tunngavigalugu isumagaara, oqaluuserissallugit ajornakusoortut oqaluuserisinnaasariaqarpagut, aamma aaqqissuusseqqinnerit. Inuussutissarsiortutut taanna ujartoratsigu, kissaatiginassagaluarpoq paasineqassanngitsoq pisunik pisimanngitsunillu isornartorsiutaasoq, kisianni inuiaqatigiinniit kinguneqartussanik isumaliutissiissutitut.
Naalakkersut maannakkorpiaq 31-iniit 22-inik ilaasortaatitaqarput – naalakkersuisoqatigiit, IA aamma Siumut, naalakkersuisoqatigiittut ingikkunik misilittagaqarnersaapput. Allatut oqaatigalugu patajaatsumik naalakkersuisoqarnissamik piumasaqaatit naammassisimapput. Neriuutigaaralu iliuuseqartoqassasoq aamma namminnersortunik aningasaliissuteqarfigineqartut soorlu Future Greenland-imi ataatsimiinnittunit tunniunneqartut, kinguneqartussanik isumaliutissiissasut.
Aaja Chemnitz-Larsen, IA, Future Greenland-imi ataatsimiinnermi eqqortumik oqaatigigaa Kalaallit Nunaat isarissunik oqaaseqaraangami, tusarnaarneqartarpoq pisoqartarlunilu. Taanna tiguniartigu aamma Altingimi aallaaserineqartumiit Future Greenland-imilu ataatsimiinnermiit isumassarsisitaaneq tiguniartigit; siumut isigiitsit, ataqatigiinnerit inerisarsigit, suleqatigiinnissat isumaqatigiissuteqarfigisigit, aningaasaliissuteqartartut avatangiisii paasisigit oqaloqatigiinnerillu ajornakusoorsinnaasartut piareersimaffigalugit.
Christian Keldsen, Pisortaq, Sulisitsisut