Nalunaaquttap nikisittarneranut Inatsisartut inatsisaannut allannguutissamut tusarniummut akissut
Siullermik Sulisitsisuniit qujarusuppugut nalunaaquttap allanngorartinneqartarneranut Inatsisartut inatsisaannut allannguutissatut siunnersuummut nassiunneqarsimasumut.
Sulisitsisuniit nassiunneqarsimasumut makkuninnga oqaatigiumasaqarpugut:
Siunnersuummut oqaaseqaammi erserpoq, siunnersuutaasup inuit 2.700 missaanniittut UTC -3-mi inissisimanissamut kissaataat malikkumaneqartoq. Eqqarsaatigigaanni inuit 57.000-ingajaat Kalaallit Nunaanni najugaqartut, 2.700-rujuusut inatsisissamut tunngavissatut annikiginarsinnaasutut taasariaqarpoq, tamannalu aallaavigissagaanni Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermut annertuumik eqquinerloratarsinnaasutut oqaatigisariaqarpoq
Tassunga tapiliuttariaqarpoq, Naalakkersuisut Siulittaasuata qaammatip ataatsip matuma siorna oqaatigisaa, tassa Kalaallit Nunaata UTC -2 malillugu ingerlanissaa naliliiffigineqartariaqartoq (assersuut una takuuk: https://kl.sermitsiaq.ag/inuiaqatigiit/naalakkersuisut-siulittaasuat-nalunaaquttap-ingerlaarfiata-allanngornera-pillugu-nalilersuisoqassaaq/2105325 ) Maannamut sukumiinerusumik Naalakkersuisuniit saqqummiussisoqanngilaq imaluunniit maannamut itinerusumik nalunaaquttamik allannguinermut tunngasumik Naalakkersuisuniit naliliisoqanngilaq, naak tamanna neriorsuutigineqarsimagaluartoq, tamannami matuma siunnersuutip pilinnginnerani neriorsuutigineqartutut ingerlanneqartussaagaluarpoq. Taamaattumik Sulisitsisuniit innersuussutigaarput, Inatsisartut inatsisaannut allannguutissap saqqummiunneqannginnerani, innuttaasut kissaataannik sukumiinerusumik tusarniaagivineqaqqaassasut.
UTC -2-mut tunngatillugu, Sulisitsisut iluarisimaarinninnermik utertitsivigineqartarput, tassami suleqatigiinnerit, pilersuinissamut isumaqatigiissutaasartut Kalaallit Nunaata Danmarkip EU-llu akornanni pisartut piffissaq eqqarsaatigalugu imminnut ”qaninnerulersutut” immata – tassa akunnermik ataatsimik ”allaffimmeeqatigiinnermik” pilersitsisarmat.
Ilaasortatta akornanni ”aallaffitsinniit misissuisimavugut” – tamannalu ilaasortatta atuilluartut akorninni ingerlanneqarsimavoq. Apersorneqartut 76 %-iisa UTC -2 atorusunneruaat, taamaasilluni Danmark/-EU-lu akunnermik ataatsimik ”qaninnerulerneqartarmata”. Tunngavilersuutaalluinnartutut taaneqarsinnaasoq unaavoq, Danmarkimi EU-milu niueqatigisartakkat aammalu suleqatigineqartartut eqaannerusumik ingerlaqatigineqarsinnaasarmata, taassumalu qaavatigut tikkuarneqarpoq, qarasaasialerisunut UTC 2-mut uteqqinneq aningaasartuutaangaatsiarsimammat, taamatullu aamma UTC -3-mut uteqqinneq aningaasatigut aamma nammakkeeqqittussaalluni. Ersarissarneqartut ilaanni una aamma taaneqartariaqarpoq, UTC -3-mut uteqqinneq teknikkikkut unamminartorsiornermik kinguneqarsinnaammat, tassanissaaq aamma eqqarsaatigisariaqarpoq aasaanerani nalunaaquttap atorunaarsinneqarnera.
Sulisitsisuni apersorneqartut 14 %-iisa soqutiginnginnerarpaat UTC -3 imaluunniit UTC -3-mi inissisimanissaq, 9,5 %-iisali UTC -3-mut uteqqinnissaq kissaatigaat.
Allanngorartumik sangujoraartumillu sinaakkutaasuni inatsisaasunilu ingerlaneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornikkut ineriartornissaraluamut annertuumik kalluaasarpoq naleqquttuunanilu – tassani eqqarsaatigineqarput suliffeqarfiit pioreersut aammalu aningaasaliiumaartussat. Ukiup affaanngitsulluunniit matuma siorna UTC -2-mut ikaarsaarsimalerneq ajornartorsiutaanngitsuunngilaq. Inuussutissarsiorneq maanna nalunaaquttap inissinneranut atuutilersimasumut tulluussarsimalerpoq, taamaasillunilu uteqqinnissaq aammaarluni tulluarsaqqinnermik kinguneqassalluni – tamannalu inuussutissarsiornermi ingerlataqartunut pilersaarusiornikkut annertuumik kalluaasussaassaaq. Timmisartornermut tunngatillugu piffissamik allanngortitseqqinneq aningaasartuuterpassuaqassasoq eqqaaneqarsinnaavoq – aningaasartuuterpassuartiguunnaanngitsoq, aammali Kalaallit Nunaata tikinneqarsinnaaneranut siunissami aningaasaliinissamut periarfissanut, takornariaqarnermut inuussutissarsiornermullu iluaqutaasumik.
Kalaallit Nunaannit UTC -3-mut allannguineq aammalu aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnera qularnanngitsumik annertuumik Europami Danmarkimilu qitiusumik niuernikkut suleqatigisartakkat attaveqatigisarnerinut toqqaannartumik ajoqusiisinnavoq. Eqqarsaatigisariaqarportaaq aasaanerani nalunaattap atorunnarsinnera akunnernik tallimanik nikingalersitsisinnaammat. Aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinnera aatsaat pisariaqarpoq EU-p tamanna atorunnarpagu/-atorunnaarsissappagu, soorlu tamanna FM2019/55-imi sammineqareersoq.
Taamatut isummereerluta piumasarissavarput, siunnersuutissap saqqummiunneqannginnerani innuttaasut akornanni kissaataasut aammalu kingunerluutaasinnaasut sukumiisumik misissuiffigineqassasut. Misissuinermi qitiutinneqassaaq UTC -3 malillugu ingerlalersinnaanissaq. Taamatuttaarlu aamma aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinnissaa. Tassunga sanilliunneqaqqunarpoq nunat allat niueqatigisartakkat aasaanerani ukiuuneranilu nalunaaquttamik nikisitsisarnermik aallaavillit.
Nunap innuttaanut, inuussutissarsiornikkut ineriartornikkullumi aamma inatsisip allanngorartittuarnera annertuumik kingunerluuteqartarpoq, taamaattumik tigussaasumik takussutissaqarnissaq tikitserlugu qulaajaataasumik misissueqqissaarnissaq ingerlanneqartariaqarpoq, tamannalu pisariaqarluni inatsimmik siunnersuummik saqqummiisoqannginnerani.
(Tusarniaanermut akissutip tamatuma kalaallisuunngortinneqarnerani oqaatsit assigiinngissuteqarpata nalornissuteqaraanniluunniit qallunaatuunngortinneqarsimanera atuuppoq.)
Inussiarnersumik Inuulluaqqusillunga
Eva Jørgensen – Sulisitsisut